Miksi iltarutiinissa ratkaisee järjestys eikä kellonaika

Iltarutiinissa toistuvat tutut asiat tutussa järjestyksessä. Lapsi oppii, mitä tapahtuu minkäkin jälkeen ja vähitellen iltatoimet alkavat kertoa nukkumaanmenon lähestymisestä. Kellonajan ei tarvitse olla joka ilta täsmälleen sama, jotta järjestys säilyy tuttuna.

Tuttu järjestys kulkee mukana

Iltatoimissa voi säilyä jotain tuttua myös olosuhteiden muuttuessa. Kylästä saatetaan palata tavallista myöhemmin tai yö viettää mummolassa. Vaikka aikataulu tai ympäristö vaihtuu, iltatoimien tuttu järjestys voi säilyä.

Tämä ei tarkoita, että nukkumaanmenon ajankohdalla ei olisi merkitystä. Tuttu järjestys ja lapselle sopiva ajoitus ovat eri asioita. Rutiini tuo iltaan ennakoitavuutta, mutta se ei yksin ratkaise nukahtamisen vaikeuksia.

Tavalliset iltatoimet riittävät

Iltarutiini voi kuulostaa erikseen suunniteltavalta ohjelmalta. Useimmissa kodeissa iltaan kuuluu kuitenkin jo toistuvia asioita. Rutiini muodostuu siitä, miten ne seuraavat toisiaan.

Toimien ei tarvitse olla erityisiä. Ne saavat olla tylsiä ja mieluiten ovatkin. Arjessa on helpompi pitää kiinni yksinkertaisesta kokonaisuudesta kuin monesta vaiheesta, joiden toteuttaminen vaatii joka ilta paljon voimia.

Siksi toisen perheen iltarutiini ei välttämättä sovi omaan arkeen. Yhden lapsen kanssa ilta rakentuu eri tavalla kuin silloin, kun useampi lapsi tarvitsee aikuista samaan aikaan.

Yksi vaikea ilta ei riko rutiinia

Osa illoista menee pieleen ja se valitettavasti kuuluu asiaan. Yksi huono ilta ei riko rutiinia, sillä rutiini on kymmenien iltojen summa.

Tuttukaan järjestys ei takaa rauhallista nukahtamista joka ilta. Vaikeasta illasta ei voi päätellä, että rutiini olisi vääränlainen tai vanhempi olisi epäonnistunut. Myös aikuisen voimavarat vaihtelevat. Iltarutiinista ei saa tulla uutta vaatimusta, jonka onnistumista arvioidaan joka ilta.

Mitä omista illoista voi huomata

Yksittäinen vaikea ilta jää helposti mieleen. Sen perusteella on silti hankala arvioida, mikä iltatoimissa toistuu ja mikä oli poikkeuksellista. Myös tutuksi tullut tapa voi jatkua pitkään ilman, että sen merkitystä arjessa tulee tarkastelleeksi.

Tein unioppaan alun perin omaan käyttööni ja siihen päätyi iltarutiinin rinnalle rutiiniseuranta. Merkinnät auttavat palaamaan siihen, mitä iltaisin tapahtui. Silloin oman arjen tarkastelu ei jää pelkän muistin varaan.

Mihin tämä perustuu

Iltarutiinia koskevat tiedot perustuvat THL:n aineistoihin ja Duodecimin Terveyskirjastoon (Paavonen J. Lapsen uni, 2024). Tämä sivu tarjoaa yleistä tietoa eikä korvaa neuvolan tai lääkärin yksilöllistä arviota.

Kirjoittanut Sanni Pekola, terveydenhoitaja (AMK), uniohjaaja (CBT-I) ja neljän lapsen äiti.