Kuinka paljon vauva nukkuu?

Tämä on kysymys, joka kirjoitetaan hakukenttään kolmelta yöllä. Ja siihen ei keskimääräiset unimäärät vastaa tai ratkaise sen hetkistä tilannetta vauvan kanssa. Tyypilliset unimäärät ovat haetuin tieto, mutta harvoin se mistä kannattaa aloittaa.

Karkeat luvut

Vastasyntynyt nukkuu vuorokaudessa paljon, mutta pätkissä. Unta mahtuu tyypillisesti 14–17 tuntia vuorokauteen eikä yön ja päivän välillä ole vielä eroa. Vuoden ikäisenä yöuni on useimmilla yhtenäisempi, noin 11–12 tuntia ja kahdet päiväunet.

Väliin mahtuu miltei kaksitoista kuukautta, joiden aikana uni muuttuu enemmän kuin koskaan myöhemmin elämässä.

Nämä ovat vaihteluvälejä, eivät tavoitteita. Seuraava kohta on tämän kirjoituksen tärkein.

Miksi unen kokonaismäärät hämäävät

Vauvojen välillä on suuria eroja unen kokonaismäärissä ja erot ovat olemassa jo vastasyntyneenä. Kahden terveen vauvan vuorokauden unimäärät voivat poiketa toisistaan useilla tunneilla ilman, että kummassakaan on mitään vikaa.

Vaihteluvälit eivät kerro yksittäisestä vauvasta mitään. Ne kertovat, mihin haarukkaan useimmat osuvat. Niin kauan kuin lapsi on päivällä tyytyväinen, syö ja kasvaa, hän kuuluu haarukkaan riippumatta siitä, osuvatko unimäärät keskimääräisiin arvioihin.

Kun taulukko ja lapsi ovat eri mieltä, lapsi on oikeassa.

Mitä kannattaa tarkastella tuntimäärien sijaan

Kolme asiaa kertoo enemmän kuin nukuttujen tuntien määrä.

Kokonaismäärä, ei yksittäinen jakso. Vuorokauden kokonaisunimäärä kertoo enemmän kuin se, miten uni jakautuu yön ja päivän kesken. Lyhyet päiväunet eivät ole ongelma, jos unta kertyy vuorokaudessa kokonaisuudessaan riittävästi.

Vireys hereillä. Onko lapsi päivällä tyytyväinen, kiinnostunut ja jaksaako hän leikkiä. Se kertoo unen riittävyydestä paremmin kuin tuntimäärä.

Muutos, ei tilanne. Yksittäinen yö ei kerro mitään. Suunta muutaman päivän aikana kertoo. Jos uni on vähentynyt selvästi ja lapsi on samalla väsyneen oloinen päivisin, se on eri asia kuin verrattuna naapurin vauvan uniin.

Milloin unimääristä on syytä huolestua

Pelkkä määrä on harvoin syy huoleen. Näissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan ja silloinkin kyse on jostain muusta kuin tuntimääristä.

• vauva ei syö tai juo tavalliseen tapaan
• paino ei nouse odotetusti
• vauva on poikkeuksellisen veltto tai vaikeasti heräteltävissä
• itku on jatkuvaa tai kimeää
• vanhemman oma jaksaminen on lopussa

Vanhemman uupumus kuuluu keskusteluun aivan yhtä lailla kuin vaikkapa vauvan paino, eikä siihen tarvita muuta syytä.

Neljän lapsen jälkeen

Olen mitannut uniaikoja tarkasti ja jättänyt ne mittaamatta kokonaan. Jälkimmäinen on ollut useimmiten parempi.

Se mikä on auttanut, on muutaman päivän merkinnät silloin, kun jokin on muuttunut. Ei jatkuva kirjanpito vaan lyhyt jakso, josta näkee, onko kyse rytmistä vai vaan sattumasta. Ilman merkintöjä muistaa vain sen, että viime yönäkin heräiltiin paljon.

Tein oppaani unipäiväkirjan sellaiseksi kuin olisin itse noina viikkoina tarvinnut. Siinä on oma sarake sairaudelle, hampaille ja matkoille, koska juuri ne saavat muistamaan väärin.

Mihin tämä perustuu

Unen kehitystä koskevat tiedot perustuvat THL:n aineistoihin ja Duodecimin Terveyskirjastoon (Paavonen J. Lapsen uni, 2024). Nämä ovat yleisiä vaihteluvälejä eivätkä viranomaisen julkaisemia tavoitteita.

Kirjoittanut Sanni Pekola, terveydenhoitaja (AMK), uniohjaaja (CBT-I) ja neljän lapsen äiti.